Ei oo lunta, ei. Märkää kyllä on ja harmaata. Ja liian lämmintä. Totuin jo talvitakkiin ja pipoon, niin en olis halunnu ottaa takapakkia pukeutumisessa. Jotta ei ihan masentais, niin kävin eilen ja tänään hiplailemassa lankoja. Eilen lähti mukaan säärystinlankaa ja tänään tämmöstä:



Väri on oikiasti paljon tummempi. Tuosta pallerosta tulee huivi, mutta sitä ei saa aloittaa vielä. Menen viikonloppuna äiskän ja iskän paapottavaksi pohjoseen, niin luulen, että pallero ei tykkää matkustamisesta. Sotken sen kuitenki ja sitten tulee paha mieli. Säärystimiä sen sijaan voin junassa neuloa, vaikka pikkuveli varmasti muljauttelee silmiään eikä ole tuntevinaan. Onneksi sillä on muutaki naispuolista matkaseuraa; pohjoseen lähtee nimittäin näytille miniäkokelas nro. 1. Tulee olemaan todella mielenkiintonen viikonloppu. (Tähän ilkikurinen hymiö.)

Sakariina esitteli blogissaan jämälangoista tehdyn maton, joten ajattelin esitellä oman jämälankataideteokseni.



Se on peitto, tehty 7 veljeksestä. Kooltaan ei kovinkaan suuri, mutta äärettömän lämmin. Myönnän, että reunus ei ole jämälankaa. Tai oli alussa, mutta jämälanka loppui kesken ja piti ostaa uutta.

Lähden kuuntelemaan keivin nikkiä eli Nick Cavea ja meditoimaan H&M:n kevätkuvaston pariin. Ehkä sen jälkeen tekee mieli perehtyä kompleksianalyysiin ja videonkäsittelyyn. Joskus tulee mieleen, että olis sittenki pitäny alkaa humanistiksi, mutta tykkään liikaa numeroista.